KAUPPAKESKUS RATINAN FUNKKISKORTTELI RAKENTUU UUTEEN LOISTOON

11 joulukuu, 2015 KAUPPAKESKUS RATINAN FUNKKISKORTTELI RAKENTUU UUTEEN LOISTOON

Ranta-Ratinan ja Funkkis-Ratinan peruskorjaukset aloitetaan keväällä 2016. Näiden 1930-luvulla rakennettujen funkkisrakennusten entisöinti kestää arviolta puolitoista vuotta. Entiseen Autotuonnin kiinteistöön rakennettavaa Ranta-Ratinaa myös laajennetaan kohti Ratinan suvantoa. Sisätilat viimeistellään peruskorjausten ja laajennuksen jälkeen. Työt valmistuvat alkuvuodesta 2018 ja koko kauppakeskus avataan keväällä 2018. Funkkisrakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastaa Tuomo Siitonen.

 

Historiallinen kortteli

 

Tampereen Ratinan funkkisrakennuksista ensimmäinen oli vuonna 1938 valmistunut linja-autoasema. Sen arkkitehtuuri edustaa omalle ajalleen tyypillistä funktionalismia. Samoihin aikoihin linja-autoaseman yhteyteen rakentui kokonainen funkkiskortteli, minkä rakennukset tulivat vuosien saatossa tutuiksi kaupunkilaisille Autotuonnin ja Vuoltsun nimillä. Vuonna 2018 nämä kaksi rakennusta heräävät uuteen eloon osana Kauppakeskus Ratinaa ja tunnetaan nimillä Ranta-Ratina ja Funkkis-Ratina.

 

Korttelin rakennusten suunnittelijoita olivat Bertil Strömmer, joka toimi myös Tampereen kaupunginarkkitehtina, Heikki Tiitola, joka oli paikallisesti tunnettu rakennusmestari sekä tamperelainen arkkitehti Veikko Kallio.

 

Vuolteen kortteli tunnetaan Tampereella kolmesta huoltoasemastaan. Korttelissa on toiminut alun perin Esson, Gulfin ja Teboilin huoltoasemat sekä Kuljetuskeskus Osakeyhtiö. Rakennusten käyttötarkoitukset ovat kuitenkin muuttuneet vuosikymmenten aikana. Esson huoltoasemaa lukuun ottamatta muut tilat ovat siirtyneet kaupungin toimintojen ja pienliikkeiden käyttöön 2000-luvulla. Rakennuksissa ei ole enää 2000-luvulla ollut polttoaineenjakelua, ja huoltoasemaa pitkään Vuoltsussa pitänyt Unto Ollanketo lopettaa yritystoimintansa joulukuun aikana. Hän järjestää huutokaupan liikkeessään lauantaina 12.12.2015.

 

Tyypillisiä funkkisrakennuksia

 

Funkkisrakennukselle tyypillisin julkisivun pintamateriaali on sileäksi hierretty rappaus ja kaikki korttelin rakennukset ovatkin olleet alun perin sileäksi rapattuja. Rappauksen värit ovat tosin poikenneet toisistaan eri rakennuksissa. Funktionalismi korostaa käytännöllisyyttä, ja sen mukaan rakennus tai esine tulee suunnitella niin, että sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tiettyä tarkoitusta. Siten esimerkiksi sellainen koristelu, jolla ei ole käytännön funktiota, tulee karsia suunnittelusta kokonaan pois. Niinpä funktionalismille on tyypillistä hyvin pelkistetty ilme. Tyypillistä on myös vaakasuorien linjojen korostaminen.

 

Esson rakennus edustaa korttelin puhtainta funktionalismia. Esson rakennuksessa on monin osin säilynyt alkuperäisiä rakennusosia, kun taas Teboilin rakennus on kokenut historiansa aikana useamman täydellisen muodonmuutoksen. Kuljetuskeskuksen rakennus, johon osui sodan aikana venäläinen lentopommi, on korttelin rakennuksista huonokuntoisin.

 

Rakenteita säästäen

 

”Kiinteistö on julkisivultaan suojeltu, joten peruskorjaustyöt on tarkoitus tehdä järkevästi säästäen ja palauttaen julkisivun alkuperäinen tai lähes alkuperäinen ulkoinen ilme. Sisätiloissa ei ole säästettävissä kuin porrashuoneet, sillä rakennuksen kevyet sisäseinät ovat muuttuneet niin useaan otteeseen, ettei alkuperäisiä rakenteita ole edes jäljellä” kertoo Ratinan projektipäällikkö Rauno Kulmala Spondalta ja jatkaa: ”Ainoastaan kantava runko kannattaa säilyttää sinällään. Rakennuksen runkosysteemi tarjoaa paljon mahdollisuuksia tilojen uudelleen käyttöön. Kun keveät väliseinät on poistettu, pilarilaattarunko jättää isoja vapaita tiloja, jotka sallivat moninaisen käytön.”

 

Lisätietoja: Rauno Kulmala, projektipäällikkö, puh. 040 353 0050, rauno.kulmala@sponda.fi